NutriTrade is Saving the Sea with Gypsum and Fish Patties

By Jaakko Ranta, Contact Point Finland
Published on 18.5.2018
Type of content: Story

In English


Baltic Sea is one of the world’s most polluted sea areas and one of the greatest threats to the environmental health of the sea is the heavy nutrient load. Over decades the nutrients, especially nitrogen and phosphorus from agriculture and municipal wastewaters, have escalated the eutrophication of the marine environment, which can be seen every July and August in the form of floating rafts of poisonous cyanobacteria on the sea. Even though there have been reductions in the nutrient load, the targets set by governments or intergovernmental organisations have not been met and the state of the sea is improving slower than expected. HELCOM has estimated that the economic losses caused by the poor state of the sea to economies of the region is from 3.8 to 4.4 billion euros.

Project NutriTrade, which is led by John Nurminen Foundation, aims to develop with piloting new cost-effective means to protect the Baltic Sea. The project aims at concrete emission reductions. The project consortium sees that the nutrient load of the Baltic Sea can be reduced with fast and cost-effective means.

”The sea does not protect itself. NEFCO already published a report on nutrient trading ten years back and this idea needed implementing. John Nurminen Foundation has always looked for cost-effective and fast means to cut the nutrient load of the Baltic Sea. Foundation has worked a lot outside Finland in countries where nutrient discharges can be reduced with less costs than here in Finland. We noticed that the aims of cost-effectiveness and reduced nutrient loading worked well with the targets of Central Baltic and European Union Strategy for the Baltic Sea Region, ”tells project manager Anna Saarentaus from the John Nurminen Foundation about the starting point of the project.

Pilots are done in cooperation with farmers, fishermen, companies and NGOs. The project has also created the crowdfunding platform Nutribute, which helps different projects protecting the sea to gather funding. In the longer run, the project aims to have an impact on the environmental policies by preparing policy recommendations.


Nutrient offsetting is an activity where a person or organisation can voluntarily compensate their nutrient footprint by funding an activity which reduces nutrient discharges by an equivalent amount. Idea in NutriTrade is to increase awareness on the nutrient load of different actions and offer possibilities in compensating nutrient loads by funding nutrient reduction projects. On the Baltic Sea level, cutting nutrient loading in certain sectors and places would be very expensive. On the other hand, in other sectors and places nutrient loading could be reduced significantly with very inexpensive means. Raising awareness in this could encourage in compensating nutrient loads. A Finnish wastewater treatment plant can cost-effectively reduce nutrient loading to the Baltic Sea by neutralising its discharges with a donation to a project, which will reduce the same amount of nutrients elsewhere more cost-effectively. E.g. The Kotka water utility, Kymen Vesi Oy, donates money so that a wastewater treatment plant in Russia can purchase a new chemical tank.

”We are delighted that we have succeeded in involving a few water companies. They are neutralising their nutrient loads by supporting projects which reduce phosphorus and nitrogen much more cost-effectively that could be possible in their own operations. The idea is to gather momentum and get more projects and companies involved. The same idea can be applied on a level of an individual citizen, so that a citizen could also neutralise his or her own nutrient footprint,” tells Saarentaus about the first steps of the nutrient offsetting platform.


NutriTrade also pilots many other actions which reduce the nutrient discharges to the Baltic Sea. One of the most promising measures is the gypsum application of agricultural fields. It remarkably reduces the phosphorus leaching. The method is quick, efficient and easy for farmers . However, the method has not yet been extensively tested and that is why NutriTrade pilots the effectiveness, social acceptance and practical implementation of gypsum application.
The pilot was carried out in autumn 2016 in the catchment area of River Savijoki in Southwest Finland. In total, 1,500 hectares were treated with gypsum and after this the researchers of SAVE project observed the changes in the quality of water in the River Savijoki.

According to professor Markku Ollikainen (University of Helsinki), the pilot was a success. The method itself was easy for farmers who were very pleased with it. According to ecotoxicity tests, gypsum application does no harm to the crop or fauna. The results of the pilot indicate that gypsum application is the most cost-effective method to reduce phosphorus loading from agriculture. The method could be used on a larger scale if it is included in the agricultural support schemes.


Targeted fishing of cyprinid fish and farming of mussels are two other pilots of NutriTrade. If successful, both methods have the possibility to create new business while protecting the sea.

With mussel farming, it is possible to remove phosphorus and nitrogen from the sea, because mussels bind nutrients to themselves as they grow. Unfortunately, there is no market for mussels from the Baltic Sea yet, but it would be possible to use them as a feed for poultry and fish.

Another pilot is fishing cyprinid fish in the Archipelago Sea for human consumption. Fishing under-utilized species like roach and bream also removes nutrients from the sea. In addition, recycling nutrients from the sea back to the plate is a brilliant example of circular economy in practice. The pilot also aims at removing bottlenecks in the commercialization of cyprinid fish products in the food chain. Fish patties were made available first in institutional kitchens in 2016 and then for consumers in April 2017. As the demand for fish products grows, fishing of cyprinids can begin in other parts of the Baltic Sea as well. 


NutriTrade is a Flagship Project of the EUSBSR (European Union Strategy for the Baltic Sea Region). Flagship projects are exceptional projects, which are working well with the EU Strategy for the region. Their results are concrete examples of how the cross-border cooperation can have a lasting impact and make the Baltic Sea Region a better place for future generations. “Involving people and organisations requires footwork. We have attended every event possible and this was how we were able to involve Finnish wastewater treatment plants,” tells Saarentaus about the hard work required to make a successful project. Lack of ambition is not a problem for NutriTrade: “We have so many different target groups in our pilots: Fishermen, food industry, farmers and farmers’ organisations, municipalities, policymakers and just about anyone producing nutrient discharges or implementing nutrient reduction measures. We are also preparing policy recommendations and try to reach for citizens,” lists Saarentaus the different target groups.

Cross-border cooperation is not happening just between project consortia in the Baltic Sea region or in Europe. Reducing nutrient discharges and protection of the seas are global challenges and the best expertise might be found across the ocean: “It has been eye-opening to see what has been achieved around the world. In Europe there is not much experience in nutrient trading, but in North America and Australia there are functioning market mechanisms for improving water quality. Our project has benefited greatly from a dialogue with North American experts. In our collaboration, we have considered if solutions developed e.g. for the Chesapeake Bay could function in the Baltic Sea. Ideas have truly been flying when Natural Resources Institute Finland has worked closely with experts from Penn State University and USDA ,” ends Saarentaus.

Pilot Mussel

Pilot Fish

Pilot Gypsum

Voluntary nutrient offsetting



NutriTrade-projekti kokeilee useita erilaisia pilotteja, joiden avulla Itämeren ravinnekuormaa on mahdollista vähentää. Projektin pilotteihin lukeutuvat päästövähennyshankkeiden joukkorahoitusalusta Nutribute, särkikalojen kohdennettu kalastus, peltojen kipsikäsittely ja sinisimpukoiden kasvatus. Lisäksi tuotetaan politiikkasuosituksia ravinnekompensaatioiden käytöstä ympäristönsuojelun ohjauskeinona.


Itämeri on yksi maailman saastuneimmista merialueista ja liiallisesta ravinteiden määrästä johtuva rehevöityminen on Itämeren suurimpia ongelmia. Rehevöitymistä aiheuttavia ravinteita ovat erityisesti typpi ja fosfori, joita pääsee mereen etenkin maataloudesta ja yhdyskuntien jätevesistä. Rehevöitymisen näkyvin ilmentymä ovat heinä-elokuussa merellä kelluvat myrkylliset sinilevälautat. Vaikka ravinnepäästöjä onkin saatu vähennettyä, ei asetettuihin tavoitteisiin ole päästy ja Itämeren tila paranee odotettua hitaammin. Itämeren suojelukomissio HELCOM on arvioinut, että ravinnepäästöjen aiheuttama tappio Itämeren alueen talouksille on vuosittain 3,8 – 4,4 miljardia euroa.

John Nurmisen Säätiön johtama NutriTrade pyrkii pilotoimalla kehittämään uusia kustannustehokkaita keinoja Itämeren suojeluun. Hankkeessa pyritään konkreettisiin ravinnepäästöjen leikkauksiin. Projektin näkökulma on, että Itämeren ravinnetaakkaa voidaan vähentää nopeilla ja taloudellisesti tehokkailla toimilla.

Itämeren tila ei parane itsestään. NEFCO nosti esiin idean ravinnepäästökaupan soveltamisesta Itämerellä jo kymmenisen vuotta sitten ja näiden ajatusten eteenpäin viemiselle kaivattiin toteuttajaa. John Nurmisen Säätiössä on puolestaan aina etsitty kustannustehokkaita ja nopeita keinoja Itämeren ravinnekuormituksen leikkaamiseksi. Säätiöhän on toiminut paljon Suomen ulkopuolella maissa, joissa ravinnepäästöjä on mahdollista vähentää huomattavasti edullisemmin kuin täällä. Pyrkimys kustannustehokkuuteen ja konkreettisiin päästövähenemiin on yhtenevä myös Central Balticin tavoitteiden ja EU:n Itämeri-strategian prioriteettien kanssa,” valottaa projektipäällikkö Anna Saarentaus projektin syntyä ja lähtökohtia.
NutriTrade toteuttaa pilottihankkeita yhteistyössä maanviljelijöiden, kalastajien, yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Lisäksi hankkeessa on luotu Nutribute-joukkorahoitusalusta, jonka avulla erilaiset Itämeren ravinnepäästöjä vähentävät hankkeet voivat etsiä rahoitusta. Projekti pyrkii myös pidemmällä aikavälillä vaikuttamaan ympäristönsuojelun ohjauskeinoihin politiikkasuosituksia laatimalla.


Vapaaehtoinen ravinnejalanjäljen kompensointi tarkoittaa, että yksityishenkilö tai yritys neutraloi ravinnepäästönsä rahoittamalla aktiviteettia, jossa leikataan päästöjä vähintään vastaavalla määrällä. NutriTradessa ideana on lisätä tietoisuutta erilaisten toimintojen ja valintojen ravinnekuormituksesta, kannustaa kuormituksen vähentämiseen ja tarjota mahdollisuutta jäljelle jäävän kuormituksen kompensointiin osallistumalla jonkin päästövähennyshankkeen rahoittamiseen. Taustalla on ajatus siitä, että tietyillä sektoreilla ravinnepäästöjen vähentäminen edelleen olisi hyvin kallista. Toisaalla taas ravinnepäästöjä voitaisiin vähentää merkittävästi hyvinkin edullisilla toimilla, mikä voisi toimia kannustimena päästöjen kompensointiin. Suomalainen vesilaitos voi vähentää Itämeren ravinnekuormaa ja neutraloida omat päästönsä rahoittamalla hanketta, joka vähentää vastaavan määrän ravinteita edullisemmin toisaalla. Esimerkiksi Kotkan vesilaitos on osallistunut uuden kemikaalitankin hankkimiseen venäläiselle Kingiseppin jätevedenpuhdistamolle.

”Olemme saaneet suomalaisia vesilaitoksia mukaan kompensoimaan ravinnepäästönsä. Toisin sanoen laitokset ovat lähteneet mukaan tukemaan hankkeita, jotka toteutetaan heidän organisaatioidensa ulkopuolella ja vähentävät päästöjä kustannustehokkaammin kuin mihin he itse pystyvät. Myös uudet päästövähennyshankkeet ja yritykset ovat tervetulleita mukaan. Ajatuksena on, että yksittäinen kuluttajakin voisi neutraloida oman Itämeri-jalanjälkensä,” kertoo Saarentaus Nutribute-alustan alkutaipaleesta.
Mikä tahansa päästövähennysidea ei kuitenkaan voi rahaa kerätä, sillä asiantuntijat arvioivat jokaisen hankkeen vaikutukset ja riskit ennen kuin ne hyväksytään alustalle.


NutriTrade pilotoi myös monia muita toimia, joilla on mahdollista vähentää Itämeren ravinnepäästöjä. Yksi lupaavimmista keinoista on kipsin levittäminen pelloille, mikä vähentää peltojen fosforipäästöjä. Menetelmä on viljelijöille helppo ja vesiensuojelutoimena se on nopea ja tehokas. Laajaa käytännön kokemusta toimenpiteestä ei vielä ole ja siksi NutriTradessa tarkastellaan kipsikäsittelyn tehokkuutta, sosiaalista hyväksyttävyyttä ja käytännön toteutuksen toimivuutta. Helsingin yliopiston vastuulla olevassa pilotissa pyritään myös kasvattamaan tietoisuutta kipsikäsittelymenetelmästä.
Syksyllä 2016 alkanut pilotti toteutettiin Varsinais-Suomessa. Savijoen valuma-alueella 1500 peltohehtaaria käsiteltiin kipsillä ja operaation jälkeen NutriTraden sisarhankkeen SAVEn tutkijat tarkkailivat veden laadun muutoksia Aurajoen kautta Itämereen laskevassa Savijoessa.
Helsingin yliopiston professori Markku Ollikaisen mukaan kokeilu oli menestys. Kipsinlevittäminen sujui ongelmitta ja maanviljelijät olivat hyvin tyytyväisiä menetelmään. SAVE-hankkeessa analysoitujen maaperä- ja kasvustonäytteiden ja tehtyjen ekotoksisuuskokeiden perusteella kipsikäsittelystä ei ole haittaa sadolle tai eliöstölle. Pilotin tulosten perusteella vaikuttaakin siltä, että kipsilevitys on kustannustehokkain toimi maatalouden fosforipäästöjen vähentämiseksi. Menetelmän laajamittainen käyttöönotto on mahdollista, jos se saadaan mukaan maatalouden tukimekanismeihin. 


NutriTrade pilotoi lisäksi särkikalojen kohdennettua kalastusta sekä sinisimpukoiden viljelyä keinoina vähentää meren ravinnekuormitusta. Menetelmät suojelevat samanaikaisesti Itämerta ja synnyttävät uutta liiketoimintaa.
Simpukoita viljelemällä on mahdollista poistaa fosforia ja typpeä merestä simpukoiden sitoessa ravinteita itseensä. Tällä hetkellä Itämerestä pyydetyille sinisimpukoille ei ole markkinoita, mutta alueella luodaan edellytyksiä käyttää simpukoita kalan sekä siipikarjan rehuna.
Kalapilotissa kalastetaan särkikaloja ihmisravinnoksi Saaristomerellä. Samoin kuin simpukoiden, myös vajaasti hyödynnettyjen särkikalojen kuten lahnan ja särjen pyynti poistaa ravinteita merestä. Toimenpide kierrättää ravinteita merestä takaisin maalle ja on erinomainen esimerkki kiertotalouden periaatteiden soveltamisesta käytäntöön. Pilottiin kuuluu myös ruokaketjun pullonkaulojen poistaminen. Kalansaaliiseen perustuvien arvoketjujen kehittäminen lähti liikkeelle suurtalouskeittiöistä Turun seudulla ja ensimmäinen kuluttajatuote saatiin kauppojen pakastealtaaseen huhtikuussa 2017 lahnasta valmistettujen saaristolaiskalapihvien muodossa. Särkikalatuotteiden kysynnän kasvaessa vastaavanlainen hoitokalastus voidaan käynnistää Itämeren muillakin alueilla.


NutriTradelle on myönnetty EU:n Itämeri-strategian lippulaivaprojektin status. Lippulaivaprojektit näyttävät esimerkkiä siitä, mihin suuntaan Itämeren aluetta haluaan viedä Itämeri-strategian tavoitteiden mukaisesti. Tulokset osoittavat konkreettisesti, kuinka rajat ylittävän yhteistyön avulla on mahdollista saada aikaan pysyvää muutosta ja tehdä Itämeren alueesta parempi paikka tuleville sukupolville. ”Osallistaminen on jalkatyötä. Olemme menneet jokaiseen tapahtumaan puhumaan, minne olemme päässeet. Tällä tavalla olemme esimerkiksi saaneet suomalaiset vesilaitokset mukaan,” pohtii Saarentaus NutriTraden menestystä sidosryhmien sitouttamisessa. Kunnianhimon puutteesta projektia tuskin voi syyttää: ”Kohderyhmiä on valtava määrä: Kalapilotissa kalastajat ja elintarvikeketjun toimijat, peltojen kipsikäsittelyssä viljelijät, tuottajajärjestöt, kunnat, neuvontajärjestöt ja maatalouspolitiikan tekijät, ravinnekauppa-alustassa käytännön toimijat sekä ylipäätään kaikki, joilla on ravinnepäästöjä. Lisäksi tuotamme politiikkasuosituksia ja tietysti yritämme myös tavoittaa kansalaisia,” Saarentaus jatkaa.
Eikä rajat ylittävää yhteistyötä tapahdu ainoastaan projektikonsortion kesken Itämerellä tai Euroopan unionissa. Ravinnepäästöjen vähentäminen ja merien suojelu ovat globaaleja haasteita ja paras asiantuntemus saattaa löytyä hyvin kaukaa: ”On ollut avartavaa havaita, mitä muualla maailmassa on saatu aikaan. Euroopassa ravinnepäästökaupasta ei juuri ole käytännön kokemusta. Pohjois-Amerikassa ja Australiassa sen sijaan on toimivia veden laadun parantamiseen tähtääviä markkinamekanismeja. Hankkeemme on hyötynyt vuoropuhelusta amerikkalaisten asiantuntijoiden kanssa ja olemme haastaneet toisiamme miettimään, voisivatko esimerkiksi Chesapeake Bayn alueelle kehitetyt ratkaisut toimia myös Itämeren alueella. Oppia ja ideoita on virrannut myös toiseen suuntaan, kun Luonnonvarakeskus hankekonsortiostamme on tehnyt tiivistä yhteistyötä Penn State -yliopiston ja USDAn kanssa,” päättää Saarentaus.



Ravinnekauppa-alusta Nutribute


Project manager Anna Saarentaus at John Nurminen Foundation / Picture: Jaakko Ranta