In English
New campus of Metropolia University of Applied Sciences in Myllypuro neighbourhood of Helsinki develops the whole area
Interreg Central Baltic - funded project Live Baltic Campus develops with cross-border cooperation a model for better urban planning where university campuses become active parts of the city creating welfare for all. In Helsinki the project has taken part in planning of the development of the new Metropolia campus and the neighbourhood of Myllypuro.
Universities are often perceived as inward-looking and self-contained areas, which are only open for students and staff. The aim of Live Baltic Campus is to link university campuses more closely to their neighbourhoods by developing them as innovation hubs with better urban planning for people and business.
The projects tests new working methods for urban planning, which can be adopted by cities in their planning. In six pilot projects universities (Metropolia University of Applied Sciences, University of Latvia, Stockholm University, Universtiy of Tartu, University of Turku, Uppsala University) around the Baltic Sea test participative urban planning in their campus development. In practical terms this means bringing city planners, politicians, universities and residents together with workshops and other types of events.
CROSS-BORDER COOPERATION BRINGS NEW IDEAS
In practice, cross-border co-operation is realised through Liveable City Forums organised in pilot cities and study trips where city and campus planners and experts meet. Besides this, pilot projects have organised participative workshops for residents i.a. Ulleråker in Uppsala and Myllypuro in Helsinki. Workshops have given the residents a chance to express their hopes and expectations in the development of their neighbourhood.
”It has been interesting to learn how the strategic cooperation between universities and cities is realised in different cities. I’ve created many new contacts and learned to understand different aspects of campus development. At present the project partners are working on Integrated Campus Development Plans, where different perspectives on campus development are discussed,” tells Ida Björkbacka, a special adviser for City of Helsinki.
Also, Mikko Näveri, an architect of City of Helsinki has been pleased with the international cooperation within the project: ”First and foremost cooperation has been exchange of knowledge and experience in meetings. For me, the project has offered inspiration for city planning, which we would, anyway, be doing in the Myllypuro neighbourhood.”
Näveri regrets the fact that from the viewpoint of Myllypuro campus the projects started too late: ”During the project the staff of Metropolia got lots of ideas, which they would have wanted to use in the development. Unfortunately the building was already planned. For Myllypuro as a whole everything is still open and possible.”
CAMPUS CHANGES THE WHOLE SUBURB
The project can have a great effect on the Myllypuro suburb. The city of Helsinki sees that the campus can have a stimulating effect on the whole area. ”The City Planning Agency has a solid view that the development of the last two decades will continue. The location and the structure of the suburb built in th 1960s is a challenge and a possibility. The new campus is a bit off from the other campuses of the university, but on the other hand the suburb has a huge reconstruction potential. Campus itself will bring new activity in the area, and with reconstruction projects the suburb can be further developed,” Mikko Näveri describes.
Näveri continues that in the end the success or failure of new campus is defined by its staff and students, most of whom will commute to Myllypuro with subway. It is hoped that campus will become a venue and a meeting place and not just a pass-through where 6000 students study from nine to five. Plan is to also build student apartments into the area.
”I am very hopeful that the campus and the new people it brings will also have an effect on the reputation of the suburb. The youthful crowd will revitalize and rejuvenate the atmosphere,” Näveri thinks.
DEVELOPING MYLLYPURO
Mikko Näveri is sure that Myllypuro as a suburb will change permanently after the new campus is complete in 2019. The city planner is looking forward to see how the area develops during the next ten years. Näveri praises the attitude and activity of the Metropolia university in planning of the future of the suburb. The city planner is especially pleased that the university asked the city to join the project. As the official urban planner the city has the best prerequisites to integrate the campus to become a part of the urban space.
”The location of the new campus right next to the metro station is excellent. It is possible to build on top of the metro and the area around campus can be further compacted. There will be a square between the campus and the metro station, which will be an important public space and a meeting point. There will be tens of thousands of people going through it daily,” Näveri describes the possibilities of the location.
The same optimism can be seen in the Myllypuro visions of the Uusi Kaupunki collective, which consists of young city planners and architects. With Live Baltic Campus the collective gathered ideas from the residents of Myllypuro in participatory workshops. Based on these ideas the young architects prepared four Myllypuro visions for better urban environment for the future.
The visions start from the ideas and expectations of the residents of the suburb. Despite the growing population the greenery can be maintained by setting up gardens on the rooftops and developing the green belt for different uses. There are alredy excellent services in the area, public just needs to be made aware of them e.g. multi-purpose sports hall Liikuntamylly could be used to develop Myllypuro to become the center of wellness services in Helsinki. Visions of Uusi Kaupunki will be integrated into the development plan of the campus, which is prepared by Metropolia, Live Baltic Campus and City of Helsinki, which will then be given to the city’s decision-makers.
Cities will be able to use the model for collaborative urban planning in their development plans in the coming years. Besides the model, Live Baltic Campus can have a lasting effect on the pilot cities. With better urban planning the livability of cities and neighbourhoods improves and better urban planning attracts companies and creates jobs.
Suomeksi
UUDESTA KAMPUKSESTA VAUHTIA KOKO KAUPUNGINOSAN KEHITYKSEEN
Metropolian uusi kampus Myllypurossa muuttaa koko seutua
Interreg Central Baltic -rahoitusohjelmasta rahoitettu Live Baltic Campus kehittää rajat ylittävän yhteistyön avulla mallia, jonka avulla korkeakoulujen kampukset osallistuisivat paremmin kaupunginosien elämään. Helsingissä hanke on ollut mukana ideoimassa Myllypuron ja sinne valmistuvan uuden Metropolian kampuksen kehittämistä.
Korkeakoulut koetaan usein sisäänpäin lämpiäviksi omiksi saarekkeikseen ja niiden kampukset ovat usein vaikeasti lähestyttäviä muille kuin opiskelijoille. Live Baltic Campus -projektin tavoitteena on linkittää kampukset tiiviimmin ympäristöönsä paremman kampussuunnittelun keinoin ja samalla virkistää yritystoimintaa, tuoda lisää palveluja alueelle ja vahvistaa korkeakoulun yhteistyötä esimerkiksi yritysten ja muiden toimijoiden kanssa.
Live Baltic Campus testaa kampusalueilla osallistavan kaupunkisuunnittelun metodeja ja malleja, joita kaupungit voivat hyödyntää myös muissa suunnittelukohteissa. Projekti toteuttaa pilottihankkeet Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Latviassa, joissa kuusi Itämeren alueen korkeakoulua (Metropolia Ammattikorkeakoulu, Latvian yliopisto, Tukholman yliopisto, Tarton yliopisto, Turun yliopisto ja Uppsalan yliopisto) kokeilevat osallistavan suunnittelun menetelmiä omassa kampuskehittämisessään. Käytännön työssä tämä tarkoittaa kaupunkisuunnittelijoiden, päättäjien, korkeakoulujen ja asukkaiden yhteen saattamista työpajojen ja muiden tapahtumien avulla.
KANSAINVÄLISESTÄ YHTEISTYÖSTÄ UUSIA IDEOITA
Rajat ylittävä yhteistyö toteutuu käytännössä hankkeen projektikaupungeissa järjestämien Liveable City -foorumien ja opintomatkojen kautta, jossa eri kaupunkien ja korkeakoulujen suunnittelijat ja asiantuntijat tuodaan yhteen tutustumaan eri kampusten tapauksiin ja toimintaan. Lisäksi pilottihankkeet ovat järjestäneet osallistavia työpajoja mm. Ulleråkerissa Uppsalassa ja Myllypurossa Helsingissä, joissa kaupunkilaiset ovat voineet välittää ideoitaan ja toiveitaan kaupunginosansa kehittämiseksi.
”On ollut kiinnostavaa oppia miten korkeakoulujen ja kaupunkien strateginen yhteistyö on toteutettu eri kaupungeissa. Olen saanut hankkeesta uusia kontakteja ja tuttavuuksia sekä ymmärrys kampusten kehittämiseen liittyvistä aiheista on kehittynyt. Parhaillaan hankkeen kumppanit työstävät Integrated Campus Development Planeja, jossa eri näkökulmista pohditaan mitkä asiat ovat oleellisia kampusten yhteiskehittämisessä,” kertoo Helsingin kaupungin erityissuunnittelija Ida Björkbacka.
Myös Helsingin kaupungin asemakaava-arkkitehti Mikko Näveri on ollut tyytyväinen projektin tarjoamaan kansainväliseen yhteistyöhön: ” Yhteistyö on ennen kaikkea ollut tiedon ja kokemusten vaihtoa tapaamisissa ja projekti onkin tarjonnut inspiraatiota kaupunkisuunnittelutyöhön, jota joka tapauksessa tekisimme Metropolian ympäristössä. ”
Näveri harmittelee sitä, että Myllypuron kampuksen näkökulmasta projekti käynnistyi 2-3 vuotta liian myöhään: ”Projektin aikana Metropolian väki sai paljon ideoita, joiden pohjalta he olisivat halunneet vaikuttaa kampukseen. Valitettavasti rakennus oli jo suunniteltu siinä vaiheessa. Myllypuron kaupunginosan kannalta kaikenlainen kehittäminen on tietysti auki ja mahdollista.”
KAMPUS MUUTTAA KOKO SEUTUA
Myllypuroon projektilla voi olla suuri vaikutus. Helsingin kaupungin toiveena on, että kampus virkistäisi Myllypuroa ja sen ympäristöä entisestään. ”Kaupunkisuunnitteluvirastossa on ollut vakaa näkemys, että jo 2000-luvun alussa alkanutta Myllypuron kehittämistä jatketaan. 1960-luvulla rakennetun lähiön sijainti ja rakenne ovat samanaikaisesti sekä haaste että mahdollisuus. Haaste on kampuksen perifeerinen sijainti oppilaitoksen muihin kampuksiin nähden, mahdollisuuksia taas luo alueen suuri täydennysrakentamispotentiaali, jonka avulla aluetta voidaan kehittää haluttuun suuntaan. Kampus itsessään synnyttää alueelle uudenlaista toimeliaisuutta,” Mikko Näveri kertoo.
Näveri jatkaa, että lopulta uuden kampuksen onnistumisen tai epäonnistumisen määrittävät uuden oppilaitoksen 6000 opiskelijaa ja 500 työntekijää, joista suurin osa saapuu Myllypuroon metrolla. Toiveena on, että kampuksesta tulee tapahtumapaikka eikä pelkästään läpikulkutila, jossa käydään töissä ja opiskelemassa yhdeksästä viiteen. Alueelle rakennetaan myös opiskelija-asuntoja.
”Olen hyvin toiveikas sen suhteen, että uusi kampus tulee vaikuttamaan positiivisesti kaupunginosan maineeseen. Uusi nuorekas porukka muuttaa seniorisoituneen kaupunginosan ilmapiiriä. Olen varma, että uusien ihmisten ja kampuksen myötä liiketilat täyttyvät,” Näveri pohtii.
MYLLYPURO KEHITTYY
Mikko Näveri on varma, että Myllypuro kaupunginosana muuttuu pysyvästi uuden kampuksen myötä ja kaupunginarkkitehti odottaakin innolla millaista kehitystä kaupunkitutkijoiden tulokset näyttävät kymmenen vuoden päästä. Näveri kehuu Metropolian asennetta ja aktiivisuutta kaupunginosan kehityksen suunnittelussa. Erityisen tyytyväinen arkkitehti on siihen, että Helsingin kaupunki kutsuttiin mukaan Live Baltic Campus -hankkeeseen. Kaupungilla on kaavoittajan ominaisuudessa parhaat edellytykset integroida kampuksia osaksi kaupunkitilaa.
”Uuden kampuksen sijainti on loistava. Metron päälle on edelleen mahdollista rakentaa ja kampuksen ympäristöä ja aluetta voidaan tiivistää. Metroaseman ja kampuksen väliin sijoitetaan toriaukio. Siitä tulee merkittävä julkinen ulkotila ja uusi paikka kaupunkilaisten kohtaamiselle. Alueen läpi tulee kulkemaan päivittäin tuhansia ihmisiä, ” kuvailee Näveri sijainnin antamia mahdollisuuksia.
Sama toiveikkuus näkyy nuorista arkkitehdeista ja kaupunkisuunnittelijoista koostuvan Uusi Kaupunki -kollektiivin suunnitelmissa Myllypuron kehittämiseksi. Kollektiivi keräsi Live Baltic Campus -projektin kanssa osallistavassa arkkitehtuurityöpajassa myllypurolaisten ideoita kaupunginosan kehittämiseksi. Ideoiden pohjalta nuoret arkkitehdit koostivat neljä visiota Myllypuron tulevaisuudesta, joilla etsittiin mahdollisuuksia paremman kaupunkiympäristön luomiseen.
Arkkitehtien visiot lähtivät liikkeelle asukkaiden toiveista kaupunginosan suhteen. Asukasmäärän kasvusta huolimatta kaupunginosan vehreys voitaisiin säilyttää rakentamalla puutarhoja talojen katoille ja kehittämällä luontoalueita eri käyttötarkoitusten mukaan. Kaupunginosassa on jo paljon lukuisia erinomaisia palveluita, ne pitäisi vaan saada laajemman yleisön tietoon, esimerkiksi Liikuntamyllyn avulla Myllypurosta olisi mahdollisuus kehittää hyvinvointipalveluiden keskus. Visioita käytetään Metropolian, Live Baltic Campuksen ja Helsingin kaupungin työstämässä kampuksen kehityssuunnitelmassa, joka luovutetaan projektin päätyttyä Helsingin päättäjille käytettäväksi.
Live Baltic Campuksella on mahdollisuus jättää pysyvä jälki projektikaupunkeihin. Projektin kehittämää osallistavan kaupunkisuunnittelun mallia voidaan hyödyntää erilaisissa kaupunkien kehityssuunnitelmissa. Mallin lisäksi Live Baltic Campus parantaa kaupunginosien viihtyvyyttä ja virkistää paikallistaloutta. Parempi kaupunkisuunnittelu ja paremmin kaupunkielämään integroidut kampukset tekevät alueista parempia paikkoja asua, houkuttelevat paikalle yrityksiä ja luovat työpaikkoja.
