In English
”The best thing about the whole study unit was its multiprofessionality. We had very varied bunch of students: physios, nurses and ICT people. People from different backgrounds created a good atmosphere for conversations to create something new,” describes Birgitta Tetri, who works as a nurse and included the study unit into her Master of Health Care degree.
DIGITAL SKILLS OF THE NURSING STAFF VITAL IN THE FUTURE
In the future the aging people of Europe will use more and more health care services, which increases pressure to cut down costs. One solution to more cost-efficient and better health care is to develop digital health services. The use of modern technologies and digital services offers new ways to monitor our health and well-being from pedometers to telecare. Problem at the moment is that older people don't master the new technologies. According to Eurostat 47 percent of the citizens of the EU do not have the required digital skillset required in the modern times.
”We have big age groups, such as babyboomers, who are being left behind on the wrong side of the digital gap. This brings new requirements for guiding and teaching of patients and customers,” tells Jonas Tana from Arcada University of Applied Sciences. Also from the viewpoint of health care professionals digital skills and understanding of the digital world is all the time more and more important: ”The ones using health care services the most, are at the same time the ones with most limitations in using the digital services. Nurses have to be able to guide and instruct patients and also to understand how the guiding should be done,” describes Birgitta Tetri the new problems in health care.
Another problem in development of digital health services has been that services have been created without the input of the nursing staff, even though nurses are the part of the staff who interact most with patients and they would have the best abilities to identify the needs to develop services. Brainstorming of new courses and study unit started from this problem: ”So far the digitalisation of social and health care has mainly been in the hands of engineers and economics and the nursing staff have somewhat been left aside. So that we could develop services multidisciplinarily we need coders, engineers and service designers,”portrays Jonas Tana the starting point of the project.
INTERNATIONAL COOPERATION BROUGHT ADDED VALUE
30 credit study unit DeDiWe (The Developer of Digital Health and Welfare Services) was planned in cooperation with project partners Laurea University of Applied Sciences (Vantaa), Arcada University of Applied Sciences (Helsinki), Tartu Health College and Red Cross Medical College of Riga. The skills and knowledge required for developing digital health servies were emphasized when planning subject matters of the courses. Birgitta Tetri thought that this was the sort of education that the nursing staff has specifically needed: ”We have to understand how do the digital services work, so that we can also brainstorm and contribute to new services. The main thing is to promote health and well-being. It is communicating and facilitating the access to services, so that patients can easily contact doctors or nurses regardless of time and place. It saves costs, but above all it brings quality to health care.”
Special characteristics of health care create their own challenges. Data security and right to privacy have to be considered: ”There are so many things to be respected in product development. It is vital to pay attention to the rights of customers and clients and think how their information is used. During the study unit I understoond better what can you do, where can you get information and what are the realities guiding the processes. I learned a lot on digital services. Product development, law and ethics were all included,” Birgitta Tetri praises the study unit.
The multidisciplinary study unit was developed in spring 2015 and it was piloted twice in 2016 and 2017 in all universities taking part in the project. All in all courses had 82 students from Finland, Estonia and Latvia. The aim was to have as diverse bunch of students as possible.
According to Jonas Tana who taught the study unit internationality brought clear added value to the studies: ”Yeah! Interaction between teachers and students was international and differences in teaching cultures were clearly visible when chatting with students. It got me thinking why do we things in a certain way. Finland is very developed but in some matters, especially connected to digitalisation, Estonia is far ahead. Without this study unit I would not have had the chance to learn about other cultures and their stance on digitalisation.”
Birgitta Tetri shares the view that internationality brought an essential element to the studies: ”It was very important that the Baltic countries were involved into the project. Finland has lot to learn from Estonia in digital matters. The more we cooperate the more we can disseminate good practices. E-health and digital services are so huge things that cooperation is essential.”
ONLINE LEARNING REQUIRES LESS EFFORT BUT MORE COMMITMENT
Suitably for digital health services most of the studies in DeDiWe were done in digital learning platforms for the second pilot year the course used a new platform, which was recommended by Kaius Karlsson who was a student on the course during the first year. Both Jonas Tana and Birgitta Tetri praise the new learning platform. ”The amount of debate in Slack was unbelievable! Students were much more active in an online environment than in more traditional teaching. I had not even thought about using emojis in teaching earlier,” tells Tana. Birgitta Tetri sums that ”online learning requires less effort but more commitment.”
Jonas Tana tells that using Slack was such a positive experience that similar learning platforms will probably be used more and more in teaching in Arcada and Laurea. DeDiWe study unit will be offered in the future for students in different fields: ”The purpose is that the study unit would be available for years to come. There is a clear need and demand for this. In the future there will be nurses who do only digital work and it is vital they have tools to do their work.” Hopefully the project will also deepen the cooperation between universities: ”I think this will carry on to the future. We have created good networks between universities and we will surely do projects and apply for funding together,” predicts Tana.
Hopefully in the future there will be digital health services planned by the nursing staff. It is vital that digital services arise from needs and they are not dictated from the top downwards. Birgitta Tetri questions digital solutions created without patients or nurses: ”You cannot dictate this from the top. In an ideal situation apps and solutions would be planned in co-creation where patients and nursing staff would be included. ” Jonas Tana agrees: ”It would be important to create services inside the branch and not from the outside. It has been problematic, that some of the services have been developed completely without consultations from social and health care professionals.”
Suomeksi
TULEVAISUUDEN TERVEYDENHOITOAMMATTILAISET MUKAAN DIGIKEHITYKSEEN DEDIWE-PROJEKTIN AVULLA
Digitaaliset terveyspalvelut voivat paitsi säästää terveydenhoidon kustannuksia, mutta myös tuottaa laadukkaampia palveluita. DeDiWe-projekti kehitti opintokokonaisuuden, joka toi yhteen terveydenhuollon, sosiaalialan ja tietotekniikan alan opiskelijat sekä ammattilaiset kehittämään yhdessä digitaalisia terveyspalveluita.
”Koko opintokokonaisuudessa parasta oli sen moniammatillisuus, mukana oli: fysioterapeutti-, sairaanhoitaja- ja terveydenhoito-opiskelijoita sekä IT-puolen porukkaa. Eri taustoista tulevat ihmiset loivat hedelmällisen ilmapiirin keskusteluissa uusien ratkaisujen syntymiselle,” kertoo sairaanhoitaja Birgitta Tetri, joka sisällytti DeDiWe-opintokokonaisuuden ylempään AMK-tutkintoon.
HOITAJIEN DIGITAIDOT AVAINASEMASSA
Euroopan ikääntyvä väestö tulee tulevaisuudessa käyttämään yhä enemmän terveyspalveluita. Tämä luo paineita etsiä ja luoda kustannustehokkaampia terveydenhuollon palveluita ja malleja. Yksi keino parempaan ja edullisempaan terveydenhuoltoon on kehittää digitaalisia terveyspalveluita. Uudet tekniikat ja digitaaliset ratkaisut mahdollistavat uudenlaisia tapoja terveyden ja hyvinvoinnin seurantaan askelmittareista etälääkäripalveluihin. Ongelmana on, että etenkään vanhemmalla väestöllä ei usein ole vaadittavia taitoja digipalveluiden käyttöön. Eurostatin tilastojen mukaan Euroopan unionin kansalaisista 47 prosentilla ei ole nyky-yhteiskunnassa vaadittavia digitaalisia valmiuksia.
”Meillä on suuria ikäluokkia, jotka ovat jäämässä digitaalisen kuilun väärälle puolelle. Tämä luo uusia vaatimuksia myös potilaiden ohjaamisen,” kertoo Arcada-ammattikorkeakoulun tutkija Jonas Tana, joka oli yksi DeDiWe-opintokokonaisuuden opettajista. Myös terveydenhuollon ammattilaisen näkökulmasta digitaaliset taidot ja ymmärrys ovat jatkuvasti entistä tärkeämpiä: ”Ne, jotka terveyspalveluita eniten käyttävät, ovat samanaikaisesti myös niitä, joilla on eniten rajoitteita digitaalisten palvelujen käytössä. Hoitajien pitää osata myös ohjata, ohjeistaa ja ymmärtää miten ohjeistus hoidetaan,” jatkaa Birgitta Tetri.
Toinen ongelma digitaalisten terveyspalveluiden kehittämisessä on ollut se, että hoitohenkilökunta ei ole osallistunut palvelujen kehittämiseen, vaikka hoitohenkilökunta on se osa terveydenhoitoa, joka on eniten tekemisissä potilaiden kanssa ja hoitajilla olisi täten parhaat edellytykset tunnistaa tarpeet palveluiden kehittämisessä. Projekti ja opintokokonaisuuden kehittely sai alkunsa tämän haasteen tunnistamisesta. ”Tähän asti soten digikehitys on ollut pitkälti insinöörien ja taloustieteilijöiden kontolla ja jossain määrin hoitohenkilökunta, on ollut jäämässä kehityksestä sivuun. Jotta päästäisiin tekemään yhdessä palveluita poikkitieteellisesti, tarvitaan mukaan koodareita, insinöörejä ja palvelumuotoilijoita,” kuvailee Jonas Tana projektin lähtökohtia.
LISÄARVOA KANSAINVÄLISESTÄ YHTEISTYÖSTÄ
Uusi digitaalisiin terveyspalveluihin keskittyvä 30 opintopisteen DeDiWe-opintokokonaisuus (The Developer of Digital Health and Welfare Services) suunniteltiin yhteistyössä projektipartnerien Laurea-ammattikorkeakoulun, Arcada-ammattikorkeakoulun, Tartu Health Collegen ja Red Cross Medical College of Rigan kanssa. Sisällössä kiinnitettiin huomiota erityisesti siihen mitä erityistietoja tarvitaan digitaalisten palveluiden kehittämisessä nimenomaan terveydenhuoltoalalle. Birgitta Tetrin mielestä juuri kurssin kaltaista opetusta myös jo ammatissa toimiva hoitohenkilökunta tarvitsee: ”Meidän on terveydenhuollon piirissä ymmärrettävä miten digitaaliset palvelut toimivat, jotta myös me voimme ideoida uusia palveluita. Terveyden edistäminen on pääasia. Se on palveluiden saatavuuden helpottamista, niin että potilaan on helppo ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä ajasta ja paikasta riippumatta. Se on kustannuksia säästävää, mutta ennen kaikkea se tuo laatua terveydenhuoltoon.”
Terveydenhuoltoalan erityispiirteet tuovat oman haasteensa digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Palveluita oli tärkeä tarkastella myös tietoturvan ja yksityisyydensuojan näkökulmasta. ”Terveydenhuollossa tuotekehittämiseen vaikuttaa niin moni asia. on äärimmäisen tärkeää huomioida asiakkaan ja potilaan oikeudet ja miten heidän tietojaan käytetään. Kurssin aikana minulle on kirkastunut se mitä voi tehdä ja mistä voi saada lisää tietoa ja mitkä realiteetit ohjaavat. Kurssi oli hyvä kokonaisuus digitaalisten palveluiden kehittämisestä. Mukana oli tuotekehitys, laki ja etiikka,” Tetri kertoo.
Kurssikokonaisuudet kehitettiin monitieteellisenä yhteistyönä keväällä 2015 ja ne pilotoitiin vuosina 2016-2017 kaikissa osallistuneissa korkeakouluissa. Kaiken kaikkiaan kursseille osallistui yhteensä 82 opiskelijaa Suomesta, Virosta ja Latviasta. Kursseilla painotettiin moniammatillista yhteistyötä ja työryhmässä toimimista. Myös kurssilla opettaneen Jonas Tanan näkökulmasta kansainvälisyys toi selkeän lisäarvon opetukseen: ”Joo! Se sai miettimään miksi teemme asioita tietyllä tavalla. Huomasi sen, että olemme Suomessa pitkällä, mutta kyllä Viro on joissain asioissa meitä huomattavasti edellä erityisesti digitalisaatioon liittyvissä asioissa. Ilman tätä opintokokonaisuutta en olisi oppinut tällä tavoin muista kulttuureista ja niiden digitalisaatioprosesseista.” Birgitta Tetri jakaa näkemyksen kansainvälisyyden tuomista hyödyistä: ” ”Oli hirveän tärkeää, että Baltian maat on saatu mukaan. Suomella on Virosta paljon opittavaa digiasioissa. Mitä enemmän teemme yhteistyötä, sitä enemmän saamme levitettyä hyviä käytäntöjä. E-health ja digitaaliset palvelut ovat niin isoja asioita, että yhteistyötä tarvitaan.”
VÄHEMMÄN VAIVAA ENEMMÄN SITOUTUMISTA
Digitaalisille terveyspalveluille sopivasti suurin osa DeDiWe-opinnoista toteutettiin verkkoympäristössä. Toiselle vuodelle käyttöön otettiin uusi oppimisalusta kurssilla opiskelleen Kaius Karlssonin ehdotuksesta. Sekä Tana että Tetri kehuvat uutta alustaa vuolaasti.” Keskustelun määrä Slackissa oli hienoa asia! Opiskelijat olivat online-ympäristössä paljon aktiivisempia kuin perinteisessä opetuksessa ja keskustelukulttuuri oli jopa syvällistä. Pedagogisesta näkökulmasta Slack oli täysin uudenlainen tapa luoda interaktiota. En ole aiemmin ajatellut emojien käyttöä opetuksessa” kertoo Tana. Birgitta Tetri tiivistää, että ”verkko-opinnot vaativat vähemmän vaivaa, mutta enemmän sitoutumista.”
Jonas Tana kertoo Slackista saatujen positiivisten kokemusten johtaneen siihen, että vastaavanlaisia digitaalisia oppimisympäristöjä tullaan todennäköisesti hyödyntämään Arcadan ja Laurean opetuksessa yhä enemmän. Itse DeDiWe -opintokokonaisuutta tullaan tarjoamaan jatkossakin eri alojen opiskelijoille: ”Tarkoitus on, että kurssi olisi tarjolla vielä vuosia eteenpäin. Selkeästi tälle on tarvetta ja kysyntää. Tulee hoitohenkilökuntaa, joka tekee pelkästään digitaalista työtä ja on hyvä, että heillä on jonkinlaiset eväät lähteä tekemään sitä duunia.” Projekti poikii toivottavasti jatkossa entistä syvempää yhteistyötä korkeakoulujen välillä. ” Luulen, että tämä kantaa eteenpäin. Olemme synnyttäneet hyvät verkostot ja varmasti toteutamme jatkossakin projekteja ja haemme rahoitusta,” ounastelee Tana.
Toivottavasti tulevaisuudessa on olemassa digitaalisia palveluita, joiden suunnitteluun myös hoitohenkilökunta on osallistunut. Erityisen tärkeää on, että digitaaliset palvelut syntyvät tarpeesta, eikä niitä yritetä pakottaa käyttöön ylhäältä päin. Birgitta Tetri kyseenalaistaa palvelujen suunnittelun ilman hoitohenkilökuntaa tai potilaita: ” Mitä järkeä on käyttää resursseja ja rahaa sellaiseen mikä ei toimi? Näitä ei voi sanella ylhäältä päin. Ideaalitilanteessa sovelluksia ja ratkaisuja suunnitellaan yhteisöllisellä suunnittelulla, silloin saadaan hoitohenkilöstö ja asiakkaat mukaan.” Jonas Tana on samaa mieltä: ”Palvelut olisi tärkeää luoda alan sisältä eikä ulkopuolelta. On ollut ongelmallista, että osa palveluista on kehitetty kokonaan sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkopuolella. ”
På svenska
DEDIWE-PROJEKTET GER DIGITAL KOMPETENS FÖR FRAMTIDENS VÅRDPERSONAL
Digitala tjänster medför i bästa fall besparingar och kvalitativ vård. Projektet DeDiWe (Developer of Digital Health and Welfare Services) utvecklade kurser till ett studieprogram som samlade studenter, vårdpersonal och digitala proffs för att tillsammans utveckla digitala hälsovårdstjänster.
“Det bästa med programmet var att det var så multiprofessionellt. Vi hade ett varierat gäng av studenter: fysioterapeuter, sjuksköterskor och IT-folk. Människor från olika bakgrunder skapade en bra atmosfär för att skapa något nytt,” beskriver Birgitta Tetri som arbetar som sjuksköterska och som avlade DeDiWe-helheten som en del av hennes högre yrkeshögskoleexamen.
VÅRDPERSONALENS DIGITALA KOMPETENS VIKTIGT I FRAMTIDEN
I framtiden kommer den åldrande befolkningen i Europa allt mer att använda hälsovårdstjänster. Detta ökar trycket på att spara kostnader. En lösning för mer kostnadseffektiv och bättre vård är att utveckla digitala hälsovårdstjänster. Användningen av modern teknik erbjuder nya sätt att övervaka vårt välbefinnande från pedometrar till telecare. Problemet är att äldre människor ofta inte behärskar den nya tekniken. Enligt Eurostat har 47 procent av EU:s medborgare inte den nödvändiga digitala färdighet som krävs i modern tid.
“Vi har stora åldersgrupper som finns på fel sida av det digitala gapet. Det här medför nya krav på att handleda patienterna,” berättar Jonas Tana från yrkeshögskolan Arcada. Också ur hälsovårdspersonalens synvinkel blir digital kompetens och förståelse för den digitala världen allt viktigare hela tiden. “De som använder mest tjänster är samtidigt de som har de flesta begränsningarna att använda de digitala tjänsterna. Vårdpersonalen måste kunna instruera patienterna och förstå hur anvisningarna ska ges,” beskriver Birgitta Tetri de nya problemen inom vården.
Ett annat problem gällande utvecklingen av digitala hälsovårdstjänster har varit att tjänsterna har skapats utan vårdpersonalens insats, även om sjuksköterskorna är de som samverkar mest med patienterna och skulle vara de bästa personerna att identifiera behoven för att utveckla tjänster. Projektet och planeringen av en studiehelhet utgick från detta problem: “Hittills har digitaliseringen av social- och hälsovården främst varit i händerna på ingenjörer och ekonomer och hälso- och sjukvårdpersonalen har i någon mån hamnat lite utanför utvecklingen. För att kunna utveckla tjänster tvärvetenskapligt behöver vi också kodare, ingenjörer och servicedesigners,” beskriver Jonas Tana utgångspunkten för projektet.
INTERNATIONELLT SAMARBETE GER MERVÄRDE
En studiehelhet på 30 studiepoäng planerades i samarbete med projektpartnerna Laurea yrkeshögskola (Vanda), Arcada yrkeshögskola (Helsingfors), Tartu Health College och Red Cross Medical College (Riga). Vid planeringen av kursernas innehåll betonades särskilt den kompetens som krävs for att skapa digitala hälso- och sjukvårdstjänster. Birgitta Tetri menar att detta var den typ av utbildning som vårdpersonalen har behövt: “Vi måste förstå hur de digitala tjänsterna fungerar så att vi också kan bidra till nya tjänster. Det viktigaste är att stödja hälsa och välbefinnande så att patienterna har lätt att kontakta läkare oavsett tid och plats. Det sparar kostnader, men framför allt ger det kvalitet till vården.”
Särdragen inom vårdsektorn medför sina egna utmaningar. Bland annat datasäkerhet och integritetsskydd ska tas i beaktande. “Det finns så många saker att ta hänsyn till. Det ingår produktutveckling, lag och etik. Det är viktigt att uppmärksamma hur patientinformationen används. Under studierna förstod jag bättre vad kan man göra, var man kan få information och vilka omständigheter som styr. Jag lärde mig mycket om digitala tjänster,” berömmer Birgitta Tetri studierna.
Studiehelheten utvecklades genom tvärvetenskapligt samarbete på våren 2015 och testades två gånger under 2016 och 2017 i alla högskolor som deltog i projektet. Sammantaget deltog 82 studenter från Finland, Estland och Lettland i kurserna. Målet var att ha så olika gäng av studenter från olika områden som möjligt.
Jonas Tana var lärare på kursen och enligt honom ger internationalitet ett tydligt mervärde för studierna. “Absolut! Samspelet mellan lärare och studenter var internationellt och skillnaderna i undervisningskulturerna var tydliga när man pratade med studenterna. I vissa fall, särskilt vad gäller digitaliseringen, ligger Estland långt före Finland. Utan vårt projekt hade jag inte haft möjlighet att lära mig om andra kulturer.”
Birgitta Tetri delar uppfattningen om att internationellt samarbete var viktigt för studierna: “Det var mycket viktigt att de baltiska länderna medverkade. E-Health och digitala tjänster är så stora saker att det är viktigt med samarbete. Finland har mycket att lära av Estland i digitala frågor. Ju mer vi samarbetar, desto bättre kan vi sprida god praxis.”
MINDRE PÅFRESTNING MEN MER ENGAGEMANG I WEBBSTUDIER
De flesta av DeDiWe-studierna genomfördes i digitala inlärningsplattformar, vilket är passande i fråga om digitala hälsotjänster. Under det anda året tog kursen i bruk en ny plattform, Slack, på förslag av Kaius Karlsson som deltog i kursen. Både Jonas Tana och Birgitta Tetri berömmer den nya inlärningsplattformen: “Studenterna var mycket mer aktiva i en online-miljö än vid mer traditionell undervisning. Jag hade inte ens funderat på att använda emojis i undervisningen,” berättar Tana. Birgitta Tetri summerar att “nätstudier är mindre ansträngande men kräver mer engagemang”.
Jonas Tana berättar att Slack var en så positiv upplevelse att liknande inlärningsplattformar troligtvis kommer att användas allt mer i undervisningen vid Arcada och Laurea. Studieprogrammet DeDiWe kommer i fortsättningen att erbjudas för studenter på olika områden. “Avsikten är att kursen erbjuds också under de kommande åren. Det finns ett tydligt behov. Det är viktigt att vårdpersonalen har verktyg för att sköta sitt arbete i framtiden.” Förhoppningsvis kommer projektet att fördjupa samarbetet mellan högskolorna. “Jag tror att samarbetet ska fortsätta i framtiden. Vi har skapat bra nätverk och vi kommer säkert också i fortsättningen att starta projekt och söka finansiering tillsammans,” förutspår Tana.
